Vauvauintia

Olen säännöllisen epäsäännöllisesti yrittänyt käyttää koiriani uimassa. Joulukuun pikkujouluissa pääsivätkin kaikki halukkaat kasvatit uimaan, mutta vauvamusta Friidu oli vielä ilman tätä kokemusta. Nyt päätin ottaa vauvauinnin Friidun ohjelmistoon.

Uinti on kivaa, se on turvallinen ja tehokas tapa saada koira treenattua ja uidessa koira käyttää kaikkia lihaksiaan, mitä ns. remmiliikunnassa ei tapahdu. Lisäksi tässä on mielestäni ihan turvallisuusnäkökulma, on tärkeää, että jokainen koira on tottunut veteen,  oppii oikean tekniikan ja selviää ilman paniikkia rantaan, ihan vaan jos joskus sattuisi putoamaan laiturilta tai jotain vastaavaa.

Näyttävästä turkistaan huolimatta myös kleinit voivat harrastaa uintia. Juuri ennen näyttelyitä emme käy uimassa, mutta muuten se sopii ympäri vuoden hienosti!
Oman kokemukseni mukaan puolet kleineistä on ihan vesipetoja ja puolet tarvitsee totuttaa veteen, jonka jälkeen niillekin uinti maittaa!

Suomeen on auennut viime vuosina useita koirauimaloita. Meidän onneksi aivan lähelle meitä, Nurmijärvelle aukeni koirien hyvinvointikeskus PetBros.
PetBros on hyvin suunniteltu. Pihassa on parkkitilaa ja hyvät lenkkimahdollisuudet. Sisällä on valoisaa, puhdasta ja tervetullut ilmapiiri. Palveluihin kuuluu lisäksi mm. koirahieronta, vesijuoksu ja trimmaus. Myymälästä saa kaikkea ihanaa!
Koira-alueet on tehty fiksusti, vieraat koirat eivät pääse keskenään kontaktiin eikä oikein edes näköyhteyteen, jolloin arempikin koira voi nauttia uintireissustaan.

Mukaan ei oikeastaan tarvitse kuin koiran. Uimaan mennään maha tyhjänä (ettei tule innostuessa oksennus altaaseen), koira käytetään hyvin tarpeillaan ennen sisälle menoa.

Omistajan kannattaa pukeutua kevyesti, koska aina kastuu myös itse. PetBros lainaa omistajille crocseja, koirille shampoon, kevyet remmit ja pelastusliivit sekä uinnin jälkeen pyyhkeet.

Ensin koira pestään shampoolla, jottei koirien turkin rasva ja lika siirry altaisiin. Koiralle puetaan pelastusliivit, jotka auttavat koiraa löytämään oikean uintiasennon ja luovat turvallisuuden tunnetta.
Allasalueita on 2, molemmat on aidattu, joten koira voi olla vapaana.
Altaaseen on turvallinen ramppi, johon koira totutetaan rauhallisesti ja nätisi. Aloittelevalle koiralle on hyvä ottaa uimaope, joka on ammattilainen. Hän tietää miten saa koiran luottamaan siihen, ettei ramppi tai uima-allas ole pelottava.

Koiraa houkutellaan ja jokaisesta veteenpäin olevasta liikkeestä kehutaan. Omistaja tsemppaa koiraa altaan ulkopuolelta, uimaope on altaassa kaverina ja ohjaa koiraa oikeaan suuntaan. Altaalla on leluja, joita kokeneet koirat voivat noutaa.

Puoli tuntia on oikein riittävä aika 2-3 koiralle, aloittelija väsyy jo lyhyemmässä ajassa. Uinnin jälkeen koira suihkutellaan, kääritään ihanaan isoon pyyhkeeseen ja viedään kuivailtavaksi. PetBrosilla on kunnolliset, ammattitrimmaajien käyttämät föönit, joilla kleinspitzkin kuivuu hyvin.
Talvella olen pukenut koirille takit uinnin jälkeen, koska autossa on kuitenkin viileä.

Miten Friidulla meni?
Ensikertalainen selvästi nautti lämpimästä suihkusta, nameista ja huomiosta. Pelastusliivistä ei Friidu välittänyt pätkääkään ja marssi luottavaisesti häntä pystyssä altaalle. Friidun mielestä uimaope oli kiva, kun hän oli niin rauhallinen, turvallinen ja tsemppasi pientä vauvamustaa, jota alkoi vähän ehkä jännittää rampilla…
Onneksi opelta sai nameja, joten matka altaaseen jatkui. Friidu ei tee mitään ”puolivaloilla”, joten ensimmäinen uintikin aloitettiin VALTAVALLA loikalla! Uintitekniikassa on meillä kyllä harjoittelemista, mutta siksi me uimaan tultiin!

Friidu treenasi altaaseen menoa ja muutaman toiston jälkeen uimaan pystyi menemään jo sillälailla kauniimmin, ilman mahaplätsiä ja seinille lentäviä roiskeita!
Friidu oli koko ajan iloinen, reipas ja halukas jatkamaan. Meille jäi oikein positiivinen kokemus uinnista ja jatketaan kyllä varmasti!

Kotona mulla olikin sitten illalla sohvaseurana ihanan puhtaalle tuoksuva ja rento (lue: kerrankin rauhallinen) vauvamusta!
Kiitos PetBros:n väki, tullaan taas!

Kuvassa Friidun veli Luka pikkujoulu-uinneissa.
Kuva: Kristiina Sairanen